Duunissa istuskelen ja raapustan tänne. Kommentteihin oli tullut toiselta jalkavaivaiselta kirjoitus. Minun tilanne ei nyt ole niin paha, itsellä meni akillesjänne poikki ja sen kanssa on tapeltu enemmän ja vähemmän viime aikoina. Joskos tuo alkaisi joskus toimia??

Huomenna on kiire päivä. Pääsen nukkumaan noin 08.00 ja klo 12.00 olisi jo herätys. Koirien kanssa puistoon ja 14.00 pitäisi olla jo fysioterapioimassa. Sitten pitäisi jossain vaiheessa mennä tämän ihanaisen Punatukkaisen Tytön kanssa kahville. Ja yöski taas töihin... Byääh... Helkkari, että jännittää tuo kaffi! En edes tiedä miksi, tai tiedän mutta kuitenkin. Olo on kuin teini-ikäisellä. Ihmeellistä, miten näin paljon pyörii perhosia vatsassa yhden tytön takia, varsinkin kun tietää, ettei nähdä pitkään aikaan.... Tai ehkä ei ikinä, mistäs sitä tietää. Noh, viimeistään kesällä varasti törmätään, mutta kuitenkin.

Ystäväni M kertoi, että Punatukkainen Tyttö oli sanonut hänelle jännittävänsä kahvia minun kanssa? Ihmeellistä? Ei sitä pitäisi jännittää? Lisäksi M kertoi, että Punatukkainen Tyttö oli sanonut mua mukavaksi, hyvännäköiseksi, sydämelliseksi, ihanaksi, kivaksi ja mitä vielä? Ei ollut sanonut edes mitään negatiivista? Aika mageeta! Ehkä pienen pikkuriikkisen mitättömän pienellä mahdollisuudella tämä flikka on myös hitusen ihastunut minuun? Se olisi kyllä parasta tälle vuodelle, tai ainakin kovaakin kovempi vuoden alkuun sattuva juttu.

Vedin eilen pleksit himassa. Tai olen tehnyt sitä jo pitemmän aikaa, mutta eilen olin kyllä todella pihalla. En meinannut pystyssä pysyä. Huh huh.. Ja nyt työt tuli haittaamaan mun dokaamisia. Enää en kyllä saikkua hae, paitsi jos en oikeasti pysty kävellä tällä saatanan ronkalla. On se kyllä ollut kipeänä. Toivottavasti kuntoutuisi pian...

Nyt menen vetämään röökiä ja miettimään mitä sanon huomenna sille ihanalle otukselle...