Mitä helvettiä mulle on tapahtumassa? Mä en saa Punatukkaista Tyttöä mielestä, en niin millään. Sain Punatukkaisen Tytön tänään suostumaan mun kans kahville! Jee, tosin vasta maanantaina ja jo tiistaina se menee pois..:( Ajattelin, että olisin hurmannut hänet kokonaan, mikäli hän olisi suostunut tänään kaffille mun kanssa. No, kaikkea ei voi saada. Kuten esimerkiksi tätä tyttöä itselle. Tässä vaiheessa voi tosin olla tyytyväinen siitä, että maanantaina mennään kahville, koska olin varma ettei hän välitä minun kanssa edes sitä tehdä. Laitoin M:n tiedustelemaan Punatukkaiselta Tytöltä, että mitä hän on mieltä minusta. Kuulostaako teinityttöjen toiminnalta? Aivan... Liiaka...

En vaan voi käsittää, että mitä hän teki mulle?! Olen kuin loitsun vallassa. En saa nukuttua, syötyä tai tehtyä muuta kuin ajateltua häntä!!! AAARGH! Ei tän nyt näin pitänyt menää, ei todellakaan! Nään unta hänestä, ajattelen koko ajan häntä, puhun hänestä... Ei pysty keskittyä mihinkään kun on koko ajan jossain vitun haavemaailmoissa... *Syvä huokaus*

Toivoisin, että hän sanoisi M:lle, että olen niin ihana ja mukava ja hyvännäköinen (sen hän on jo sanonut!!!!:D) ja että jos ei asuisi ulkomailla niin haluaisi tutustua muhun paremmin, tai miksei vaikka nyt kun asuu siellä kaukana. Pidin tästä tytöstä, vaikkakin olen kuullut monilta, että hän on ilkeä ja huora ja mitä vielä, ja pidän hänestä itseasiassa ihan mielettömän paljon ja vaikka meillä ei mitään tulisi olemaankaan niin että saisin tutustua häneen paremmin kaverina. Ja jos hän on ilkeä tai huora tai mitä vaan, niin so what? Ei ole ollut mulle ilkeä (okei, vähän tapaamisiltana..:)) ja jos on huora niin sitten on. Jos on tehnyt typeryyksiä tai jakanut persettä niin mitä sitten? Eipä tässä itselläkään ole kovin munkkitausta tai siveellinen tai vastaavaa. Menneisyys on menneisyyttä, eikä siitä pidä välittää. En minä ole häntä tuntenut silloin, niin vittu mitä sitten. Tuntuupa tässäkin asiassa, että on puheita ja puheita ja kuulopuheita ja juoruja... Jos niihin olisi uskominen, niin munkin elämä olis aika helvetin mielenkiintoinen...

Mutta kun olen tällainen helvetin sähläri, niin parempi että jättää tää asia siten, että M kyselee häneltä, että menen itse sörkkimään väliin jotain. Se on takuuvarma keino saada hänet karkuun.

Maanantaina ajattelin, että pidän hänelle hienon loppupuheenvuoron ja kerron, että hän sai todellakin sukat pyörimään mun jaloissa ja että toivon, että pidettäisiin yhteyttä, jos ei muuten kuin kaverina ja jos joskus tuntuu siltä, että kaipaa juttuseuraa tai olkapäätä tai jotakuta jolle tilittää elämänsä kaikki paska, niin olen valmis kuuntelemaan ja olemaan tukena.

Mua vaan pelottaa hieman ja jännittää, että jos hän sanookin, että mä oon ihan kiva ja mukava, mutta pelkkä sellanen kiva pikku lomaromanssi. Sitten alkaa vituttaa. Miksi? En edes tiedä, koska toisaalta tiedän, etten ole mitään sen ihmeempää ja tiedän helvetin hyvin, että meillä ei ole eikä tule olemaan mitään ja että tää koko homma loppuu siihen tiistaihin, tai pikemminkin loppui siihen kun vein hänet kotiin, mutta jotenkin epätoivoinen romantikko sisälläni haluaa uskoa, että hän on aivan haltioissaan kuinka ihmeellinen minä ole... Huh huh, tuohon Larpake et usko itsekkään...

Miten helvetti voi olla näin sekaisin jostain tytöstä, jota ei edes tunne? Jonka on nähnyt noin kaksi päivää ja yhden kahvin verran ja jonka tulee näkemään vielä kahvin verran?

Näin muuten viime yönä unta, että tämä tyttö oli lauantaina juomassa ja soitti voisiko tulla luokseni yötä. Sitten herätyskello soi. Arvatkaa kuinka paljon vitutti?

Mä olen oikeesti ku joku helvetin teinityttö joka kirjoittaa päiväkirjaansa siitä unelmien kumppanista... Ei näin, ei todellakaan näin.. Mutta kun se on vaan niin ihana ja kaunis ja fiksu ja sillä on se punainen tukka!!!!