Väsyttää.. Olen taas aamukahdeksasta asti todella ahkerasti surffannut netissä, vailla mitään määränpäätä tai yleensäkin ilman mitään tekemistä. Eilinen hyvänolonpilkahdus muuttui täydelliseksi katastrofiksi. Olen taas aivan paskana. Hänen hyväntuulisuus sekä se orastava valopilkku taisi olla vaan Hänen joku hetkellinen mielenhäiriö. Mä alan olla jo aika pettynyt. Luulisi nyt saatana, että asioista voisi puhua? Ymmärrän, jos ollaan vihaisia ja mökötys on ns. tehokeino sille, mutta raja nyt on vittu jonnekkin vedettävä. Meinaako Hän ihan tosissaan, että tämä suhde jatkuu sitten tällaisena katkeraan loppuun asti?

Ihan hypoteettisesti ajatellen... Olen viime aikoina kaivannut aika paljon läheisyyttä ja läheistä ystävää, naista vierelleni. Jos nyt esim. hakisin lohtua muualta, olisin sitten suurin kusipää Telluksella? Ensin pidät toisen mahdollisimman kaukana ja sitten kun toinen hakee läheisyyttä muualta, on se tuomittavaa? Hyvä, hyvä, hip vittu huraa! Tämä oli nyt ihan ajattelua vain, en minä Häntä pettäisi. Olisi vain kiva saada halaus, tai hymy tai jotain vastaavaa. Tässä olo on niin vitun arvoton ja täysi nolla. Vaikka olenkin aikanen mies jo, niin nyt on sellainen olo, että tekisi mieli käpertyä äitin kainaloon ja valittaa kun pikkulapsi maailman pahuutta. Mutta eipä ole ketään kenen kainaloon käpertyä.....

Päätin, että vaihdan firmaa. Laitoin eilen pomolle sähköpostia työhön littyen ja vastaus oli juurikin sellainen mitä oletin. Ei jumalauta. Miten vitussa nää saatanan pökkelöt voi kuvitella, että töitä voi tehdä ilman asianmukaisia työvälineitä? Kyllä puhutaan joka paikassa niin hienoja ja kauniita asioita ja kerrotaan että työntekijät tekevät firman. Vitut sanon minä. Pitääkö jonkun kuolla, ennenkuin asioihin herätään?!?! Ala, millä työskentelen, on aivan vitun sairas. Pitää huolehtia muista ihmisistä, mutta firmat tekee melkein mahdottomaksi sen. Hip vitun hurraa, tulospalkkaus sun muut säästämiset!!!!

Ajattelin tänään käydä leikkaamassa tämän vitun reuhkan pois. En vielä vedä ihan klaniksi, vaikka mieli tekisi, koska Hän ei voi sietää kaljua. Hän sanoo, että pitää kun näytän kiltiltä.

Kaiken lisäksi mulla ei ole edes mitään asiaa, mitä kirjoittaa tänne, mutta tämä vitun blogi on ainoa kanava purkaa jotain ja muutenkin noin 50% sosiaalisesta kanssakäymisestäni.... Tosi sosiaalista...:)

Mietin eilen, viitsisinkö mainita tästä, mutta tässä suhteessamme on vielä yksi pieni mutka matkassa. Ostin meille talon sekä tontin millä talo luonnollisestikin sijaitsee. Tai ostan sen vaariltani. Asiat ovat nyt jo niin pitkällä, että en oikein voi purkaa kauppaa. Tontti on  reilu kolme hehtaaria, kaukana Helsingistä jossa vaikutan tällä hetkellä. Hän ei tiedä haluaako muuttaa sinne. Tai ei tiedä enää. Kesällä Hän halusi muuttaa, mutta nyt ei enää. Vastaus kysymykseeni "Haluatko vielä muuttaa sinne?" oli "En tiedä." Jos nyt tämä suhde menee vituiksi, niin en minä nyt jumalauta yksin sinne halua muuttaa. Vittu, että tuokin asia ressaa. Taloa aletaan rempata, se olisi muuttovalmis kesällä, tai vaikka hetikin, mutta toinen ei tiedä mitään. Mistään. On se nyt saatana. Mulle on ihan sama vaikka asuttaisi jossain vitun bambumajassa miljoonan mutiaisen kanssa, mutta en minä missään muualla kuin Helsingissä halua asua ilman Häntä.

Toivottavasti tänään sattuu jotain oikein kunnon paskaa. En jaksa edes toivoa enää mitään hyviä asioita, kun ei niitä vaan vittu tapahdu. Ollaan hiljaa ja teeskennellään. Tai ei edes teeskennellä.

It´s getting deeper everyday but still I pretend this is just a game. Nothing can make me stay, I have to go on, find a safer way.
My open heart is turning in. I have to admit, I didn´t win. Nothing can make me stay.

Erittäin hienolta, vielä tuntemattomalta yhtyeeltä kappaleesta Nothing Can Make Me Stay, kertosäde.
Voi kun jaksaisi olla noin vahva.....

Pahoittelen kielellisiä virheitä, sekä suomeksi että myös englanniksi.