Huono otsikko. Olin vaan kirjoittamassa, että Bye, bye Punatukkainen Tyttö mutta mieleeni juolahti jotenkin salakavalasti King Diamondin biisi Bye, bye Missy. Ja jälkimmäinen kuulosti paremmalta, varsinki jokaisen sellaisen ihmisen korvaan joka tykkää King Diamondista. Kuten minä. Mutta asiaan...

Tänään oli raskas päivä. Hitto, vuorokausi vaihtuu näillä näppäimillä, joten täytyy käyttää sanaa eilen.  Pääsin kuin pääsinkin himaan aamulla töiostä, vaikkakin olin melkein varma, etten saavu ihanan kotini pihalle ikinä, koska "yllättävä" lumipyry sai taas koko PKS:n liikenteen sekaisin. Ihmiset, ho hoi! Ei se auto lähde lapasesta jos ajaa normaalia vauhtia ja suoraa tietä!!! Noh, siinä sitten ulkoilutin elukat ja säädinjotain ja painuin sänkyyn. Unen saamisen kanssa oli vähän niin ja näin, lähinnä ajatuksissa pyöri, miten hienosti ilmaisen Punatukkaiselle Tytölle kiinnostukseni ja jopa niinkin romanttinen visio herähti päähän, että tämä ihanainen olento hyppää kaulaani ja on asioista samaa mieltä. Jossain vaiheessa nukahdin ja heräsin samantien. Palkanlaskija soittaa.

Palkanlaskija eli Pl: "Onko sulla sairaslomatodistusta siitä 31.12?"

Minä eli M: "Mitä vittua? Kuka siellä on?... Ai joo, on. Käykö jos tuon sen huomenna?"

Pl: "Joo, kyllä se käy. Sehän oli se yks päivä?"

M: "Täh? Eiku se oli 31.12-4.1:stä... Mä olin tohon viikonloppuun asti saikulla..."

Pl: "Aijaa, tänne on merkattu vaan yks päivä..."

M: "No kyllä se mulle käy, että maksatte ihan normaalisti liksaa, mutten mä kyllä töissä oo ollu."

Pl:" No, mä soitan tonne työvuorosuunnitteluun ja käsken korjata sen, ettei makseta sulle liikaa."

M: "Kiitti joo ja maksakaa vaan..."

Ja pakolliset moi, hei ja muut lätinät. Siinäpä sitten yritin jatkaa kauneusuniani, kun Punatukkainen Tyttö taas pamahti mieleen. Hetken aikaa haaveilin, kunnes heräsin helvetinmoiseen älämölöön. Molemmat puhelimet herätti.. Katsoin kelloa, tuli nukuttua se kaikki kokonaiset 2 ja puol tunita. Jee!!! Eiku siis.. Fuck ja suihkuun ja koirapuistoon ja sieltä munaravia Pasilaan ja vähän fys. terap:aa ja sitten himaan ja sitten kahville Punatukkaisen Tytön luo. Alkuperäinen tarkoitus oli tavata eräässä Epsoolaisessa Kauppakeskuksessa, mutta Tyttö pyysi minua isälleen, hän ei ollut kotona.

Sounds good....

Vihdoin ja viimein seikkailtuani aikani Kauppakeskuksen lähistöllä, löysin oiekan osoitteen. Ja voi herran pieksut, miten törkeän ihanan uskomattoman kauniilta Punatukkainen Tyttö näytti. Meinasin tipahtaa polvilleni tai pyörtyä tai vastaavaa. Tämä oli juuri sellainen hetki milloin kiittää Luojaa olevansa mies ja kiittää ihan ketä vaan siitä, että saa seuraavat pari-kolme tunita viettää aikaa tuollaisen enkelin kanssa. Meinas alkaa änkyttämään, tai itseasiassa se pyörtyminen tai sellainen täysi jämähtäminen paikalleen, oli lähempänä. Noh, viileän coolin chillisti ravistin vain lumet takin hupusta ja nappasin purkan suuhun ja kirosin ja naurahdin suunnistustaitojani. Punatukkainen Tyttö keitti meille kahvit ja korjasin, tai yritin korjata hänen (faijansa) digiboksia. Melkein onnistuin...:) Sen verran kuitenkin, että sain näytettyäni olevani mies joka hallitsee termit ja termiologian sekä myös tekniikan. En niistä oikeasti mitään ymmärrä, tai paljoakaan, mutta pikku boustailu tekee aina hyvää, jos ei muulle, niin omalle itsetunnolle.

Joimme kahvit ja höpöttelimme. Oli oikeasti mukava puhua. Puhuimme kaikesta mahollisesta. Tosin eksyin aina aika ajoin Punatukkaisen Tytön silmiin, mutta oikeasti on ihmeellistä, miten pelkkä puhuminen voi tuntua niin hyvälle, mukavalle ja oikealle. Sitten... Punatukkaisen Tytön äiti katkaisi tämän onnen hetken ja soitti, että tarvisi kyydin sieltä ja täältä pois.

Vittu.

No, olihan tuo itselläkin töihin lähtö lähellä, joten takkia päälle ja aloimme yhtä matkaa suunnistaa asunnosta pihalle. Pihalle päästyämme, ajattelin hetken, sytytin tupakan ja aloitin hienon ja viimeistellyn puheenvuoroni:

"öö.. Tota.. Mä oon tainnu vähän ihastunut suhun.. Öö..Tota... Änkytiänkyti, jne."

VOI RISTIKIVEN VITTU! Mä olin niin monta kertaa miettinyt, että mitä puhun ja sanon ja fuck, se meni ihan pieleen. Sain noin 1/4 asiosta sanottua, ja Puantukkainen Tyttö levitti kätensä ja halasi mua.

Voi kun se tuoksuukin hyvältä...

Vaihdoimme pari sanaa, ja hän oli lähdössä autoaan kohti kuten myös itse olin lähdössä omaani, mutta oli pakko kääntyä se puolikas täyskäännös takaisin ja ottaa häntä sievästi leuasta kiinni, nostaa hänen katse maasta ja antaa suudelma. Punatukkainen Tyttö vastasi suudelmaani ja menin aivan sekasin ja sanoin moi ja lähdin kävelemään. Javoi veljet sitä hymyn määrää.. Olin kuin Hangon keksi, Naantalin aurinko ja Kalajoen hiekat yhdessä paketissa... Ihmisiä käveli vastaani, tuijottaen TODELLA leveää hymyäni loskapaskalumisateessa. Mutta minä vaan hymyilin. Tajusin sillä hetkellä kun istahdin autooni, että olen perkele vähän enemmänkin ihastunut siihen tyttöön. Ja Punatukkaisen Tytön kone lähtee huomenna, eli tänään takaisin sinne kauas pois... Yhyy....

Lupasimme pitää yhteyttä ja hän käski antaa meseosoitteeni hänelle Naamakirjassa. Kirjoitin hänelle pitkän sepustuksen jossa kerroin sen hienon loppupuheenvuoroni aivan päin helvettiä Onneksi Punatukkaien Tyttö tajusi mitä haen takaa, tosin hänen vastauksensa oli hienoinen pettymys. Ei tullutkaan ilovejuu-juttuja vaan hän ohitti hienosti aiheen sanomalla, että eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Aivan, näin munki täytyy aatella. Enhän mä voi jumalauta rakastua aivan täysin tuollaiseen ihmiseen jota en a) tunne ja b) joka asuu jossain helvetin kaukana? Enhän??!

Noh, päätin, että haluan kuitenkin tutustua Punatukkaiseen Tyttöön kunnolla ja päätimme alkaa tutustua kaveripohjalta. Sanoin hänelle, että jos tarvii kaveria/olkapäätä/ihan mitä vaan, niin soittaa tai mailaa tai jotain, niin olen ihan millon vaan valmis kuuntelemaan. Niinkuin olenkin, aivan vilpittömästi. Haluan tutustua siihen ihmiseen niin hyvin kun vain voi. Toki fyysisestikin ja tunteellisesti, mutta toppuutellaan silti! En ole ajatellut hänen persettä (pelkästään), vaan tänäänkin kahvia juodessamme, minulle tuli outo fiilis, etttä haluaisin tuo tytön kainalooni nukkumaan. Siis pelkästään vain nukkumaan. Haluaisin pitää häntä kainalossa, silitellä selkää, kuiskailla pimeässä, hymyillä, tuntea kehon lämpö omaa vasten, olla peiton alla kaksin, suudella hitaasti ja pitkään... Hyi, kuinka imelää...:)

Mutta kuitenkin niin ihanaa.. Tai olisi ollut. Ainakin oli viimeksi.:)

Luin noita omia vanhoja merkintöjä. Tuntuu tyhmältä, kuinka hetki sitten olin aivan rikkipoikkihajalla Hänestä ja nyt Hän ei mahdu ollenkaan ajatuksiini. Ehkä siksi, että jo pidemmän aikaa, ennen kuin erosimme, tein jo eroa koska jotenkin tiesin sen tulevan. Ja oikeastaan kaikki, mitä tänne blogiin olen kirjoittanut tai tämän blogin aikaväli on sitä, kuinka kaikki oli jo loppu. Ne viimeiset hetket. Grande Final, vai mites se meni... Ja kun toinen pettää ja on suhteessa toisen kanssa samaan aikaan, niin ehkä se irti päästäminen on helpompaa koska vihaa ja on niin täynnää..ööö... vihaa...? Kuulostipa tyhmältä.

En haluaisi silti alkaa seurustelemaan tai muuta, en edes Punatukkaisen Tytön kanssa joka juuri laittoi minulle viestin!!! Toivotteli öitä vaan..:D:D Niin, en olisi valmis uuteen suhteeseen. En vielä. Mutta Punatukkainen Tyttö muuttaa Suomeen kesällä!! Ehkä sitten.....

Mutta nyt alan hymyissä suin syömään ja jatkaan töiden tekoa... Tuntuu hyvältä, todella hyvältä. tämän päivän biisi valinta on jo pelkästään nimensä takia New Model Armyn "I Love The World".

Ps. P soitti myös äsken ja sanoi, että Punatukkainen Tyttö oli sanonut M:lle, että haluaa minusta ainakin kaverin jos ei sitten muuta... Joten ehkä, ehkä, ehkä...:D

Pps. Mä olen niin hyvällä tuulella nyt, että taidan mennä ulos tanssimaan. Mikään ei saa mua suuttumaan tänä yönä. Ehkä..?:D:D:D