Onnistuihan se tämäkin päivä menemään pilalle. Menin koirapuistoon ja ajattelin, että uskallankohan alkaa käymään muistoja (lue: tekstiviestejä) läpi. Uskalsin. Tuntui todella pahalta lukea Hänen lähettämiä vanhoja viestejä. Silloin kaikki oli hyvin. Toisin kuin nyt. Muistin paikat missä olin kun sain viestin Häneltä.
 Silloin olin just menossa sinne ja sinne....
Päädyin pillittämään puistossakin ja koitin kovasti soitella A:lle sekä P:lle, mutta ukot olivat vielä untenmailla. Yötyö. Onneksi puistossa ei ollut ketään ja sain rauhassa kerätä itseni, jotta uskaltautuisin kauppaan. Jotenkin olin kuitenkin vielä niin vahvalla päällä/tuulella aiemmasta hyvän tuulisuudesta niin ostin hienon kukan ja kortin. Siivosin koko talon, tein ruuan valmiiksi ja jätin kukan&kortin keittiön pöydälle Hän en löydettäväkseen. Korttiin kirjoitin:

"En ole tehnyt sulle aina elämää helpoksi ja olen ollut usein vaivaksi. Tahtoisin kääntää elämässämme uuden luvun. Tämä kukka olkoon symboli siitä, että meille koittaa uusi aika. Rakkauden aika. Sua yhä yhtä palavasti rakastaen,
Lxxxx."

Olihan tuo kornia. Hieman tuli puna poskille kun sen nyt näin koko maailman nähtävksi laitoin. Teksti kuulosti nyt paljon (lue: TODELLA paljon!) hölmömmältä mitä silloin kun sen kirjoitin. Yritin saada sellaista pientä runoa tohon, mutta vituiksihan se meni. Ei tule runoilijaa tai kirjoittajaa minusta. Kielioppivirheitä ja muutenki aika paskaa luettavaa on nämäkin kirjoitukset. No kuitenkin, sainpas Häneltä hymyn ja Hän tokaisi minun olevan hölmö. Halasimme ja pussasimme. Tosin Hän oli hieman vaivaantunut. Pussasimme aika montakin kertaa tänään ennekuin Hän lähti. Tosin, minä oli se joka pussasi, Hän työnsi minua vain kauemmas. Siihen tyyliin taas meikattiin ja laitettiin vaatetta, että taitaa olla jotain muuta kyseessä kuin asiat mille sanoi menevänsä. Jos Hän menisi kaverilleen, helvetin läheiselle ystävälleen kylään, minkä vitun takia pukeutua kuin olisi menossa Jeesuksen kanssa syömään? Ok, minä olen toki hieman vanhanaikainen, sekä mies, joten en hirveästi välitä millaiset vaatteet tai miten hiukset on, kun menen kyläilemään. Mutta eipä Hänkään ennen noin paljon meikkaillut. Saatikka sitten vaihdellut vaatteita.

Nyt varmaan mietitte, että eikö minua vituta tämä toinen? No, kyllä vituttaa ja paljon vituttaakin. Voisin ihan hyvin käydä vetämässä turpaan sitä äijää, on käynyt mielessäkin ja usein tai polttaa sen kusipään auton tai kämpän tai mitä vaan. Mutta mitä vittua se hyödyttää? Multa menee vaan duuni alta. Joudun vaan antaa sille runkulle rahaa kun murran sen leuan. Hänkin olisi tosi tyytyväinen ja sanoisi ihan varmasti, että kyllä joo olet lopettanut noi turhat tappelujutut.... Siitähän se hoivaaminen vasta alkaisi kun Hän käyskentelisi sellainen hoitsupuku päällä ja tarjoaisi pillillä keittoa tälle ja ottaisi posk... En halua kuvitella pitemmälle.

Mutta illan pelastus on se, että menemme P:n ja A:n kanssa elokuviin!! Käydään ensin skruudaamassa ja sitte kattoon Operaatio Rescue Down, vai mikäköhän vittu sen nimi oli. No kuitenki joku Vietnam-leffa. Kiva mennä jätkien kanssa vähän ulos tuulettumaan. Mutta eiköhän toinen kirjoitus tälle päivälle ole liikaa, joten menen taas tupakoimaan ja koitan tappaa aikaa pari tuntia.

Ehkä siksi, että tänään oli suht hyvä päivä, seksihaluni palasivat. Puristelin perseestä Häntäkin pari kertaa, kun Hän meikkaili. Tosin vastaukseksi sain sanan "älä" ja läimäysyrityksen. Onneksi on internet ja ilmaiset pornot... Joo, joo... Nyt on jo parempi lopettaa.

Ps. Huomasin, että on tullut kirjoitettua vaan tästä parisuhteesta, joten huomenna pitää varmaan kirjoittaa masennuksesta. Vaikkakin tämä masennus suurimmaksi osaksi johtuu tästä parisuhteen nykytilasta....