... Soi nyt taustalla. Ja esittäjä oli Papa Roach, yhden levyn tähdenlento muutaman vuoden takaa. En erityisemmin pidä tästä, mutta pari hyvää biisiä löytyy. Kuuntelen itse musiikkia aika paljon ja laidasta laitaan. Iskelmästä klassisen kautta black metalliin ja kaikki sieltä väliltä. Ainoa tyylilaji, jota en tajua, on ooppera. Mutta kaikkea ei voi saada, eihän? Olen soittanut kitaraa, bassoa, rumpuja ja jopa pianoa ihan skidistä asti, joten sitäkin kautta on monenmoinen musiikki tullut tutuksi. Olen aika pitkälle itse oppinut soittaja. Esim. rummut ja piano olivat sellaisia, että vitutti kun en osannut soittaa niitä, niin frendillä oli rummut ja istuin siellä pari viikkoa aamusta iltaan opettelemassa. Ja opin. Myöhemmin soittelin niitä jokinmoisissa kokoonpanoissa, mutta se onkin toinen tarina sitten. Pianolla kävi sama juttu. Kun asuin vielä vanhempieni hellässä huomassa, oli meillä kotona piano, niinkuin on vieläkin. Mutsi on aika taitava soittaja ja vitutti kun en itse osannut. Joten menin istumaan pianon eteen ja olin siinä niin kauan, että osasin soittaa sitä. Olen koulussa sun muissa ollut aina maailman laiskin, enkä ole osannut keskittyä mihinkään, mutta musiikki on ollut aina erilaista. Saatan esim. kuunnella hyvää biisiä 3-4 tuntia putkeen ja analysoida sitä, että mikä siinä iskee ja kuunnella, mitä soittimia ja mitä efektejä+muita on käytetty taustalla. Kuunnella, miten laulaja laulaa jne. Sairas olen, tiedän sen....

Eilen illalla sain dark moment-kohtauksen. Johtunee siitä, että kävin tekemässä saikkutuurauksen Hänen duunipaikalla. En onneksi törmännyt Häneen, mutta muistot tuli aika katkerana mieleen. Siis tapasimme Hänen kanssa töissä (tuhoontuomittua, tiedän) ja vaihdoin duunipaikkaa suhteemme takia. Itseasiassa silloin kun tapasimme ja aloimme seurustelemaan, systerini mies nauroi aivan vääränä, kuullessaan että Hän on pomoni. Systerin äijää nauratti kyllä aina se juttu, että pomon iskit, että töissä reittä pitkin ylöspäin. Että on kuullut naisten tekevän sitä, muttei miesten. Hauska muisto.

Tosiaan, eilen olin vanhassa duunissa ja ahdistuksen määrä oli aika suuri. Ja että menisi sopivasti sekaisin, oli työparina tämän naikkonen, joka teki paskat hyvälle ystävälleni Savon Sheriffille... Että small world... Todella mielenkiintoinen vuoro, tää kusipää ämmä kirjoitti koko ajan mun tekemisiä ja sanomisia tekstiviestillä Hänelle ja minä tekstailin Savon Sheriffin kanssa. Onneksi vuoro oli lyhyt, 12 tuntia olisi ollut helvettiä. Illalla ahdisti sitten enemmän ja vähemmän kun tuli muistoja mieleen ajasta Hänen kanssaan. Se aika oli helvetin mukavaa ja kivaa ja viihtyisää ja olin aika onnellinen silloin. Miksi aina se vanha totuus, itku pitkästä ilosta, pitää paikkansa? Miksi kaikki hyvä loppuu aina niin vitun katkerasti ja pahasti? Miksi aina, joka vitun kerta, toisen pitää välittää enemmän? Miksi aina, joka vitun jeesuksen kerta, valheet tulevat mukaan elämään ja asiat sattuu aina vain enemmän?

Tänään olisi taas ahkerointi päivä. Kunhan olen saanut lopetettua tämän datailun, olisi tarkoitus lähteä puistoilemaan elukoiden kanssa. Sitten voisin siivota tämän kämpän. Mutsi, joka oli käymässä kattomassa koirien perään kun olin Virossa humputtelemassa, totesi, että tää kämppä on kuin koirankoppi. Vittu, kiitti mutsi. Tiedän mä, etten ole mikään maailman paras siivooja ja täällä on sotkusta ja koiran karvoja (paljon!) mutta ei nyt sentään.... Siivoilujen jälkeen lähden käymään koirakaupassa, Puksussa, ja sieltä luita ja muonaa elikoille. Ruokaa ei tarvitsis ostaa vielä, mutta samalla raahaan säkin mukana. Täytyy ostaa luita oikein reippaasti, lupasin viedä Mallin koirille pari kipaletta myös.

Sitten M tulee hakemaan mut ja mennään pakulla hakeen Hänen luota pöytä, telkkari ja tv-taso. Jännittää vähän, mutta eiköhän se siitä. Toivottavasti Pikkuihmiset EIVÄT ole kotona. Ja toivottavasti Hän ei ala keuhkoamaan mitään, en jaksaisi yhtään. Tiedän, että alkaa naputus kun näkee tai kuulee, että M on mukana. No, olkoot mustasukkainen... Pitäisiköhän käskeä M:n laittaa joku minihame&muut vastaavat rytkyt päälle, että Hän saisi jonku hajotus maksimuksen? Hehehe, se olis huippua. En tiedä miksi, mutta yhdessäoloaikanamme, Hän sai M:sta hirmuisia mustasukkaisuuskohtauksia, tai siis jos M soitti mulle. Mutta kun ajattelen tarkemmin, niin Hän kyllä sai niitä jokaisesta naikkosesta, joka vahingossa erehtyi soittamaan tai viesteilemään mulle. Ja tietenkin, Hän "sai" soitella ja tekstailla miesten kanssa, siinä ei ollut mitään, ne oli kavereita, mutta jos minä tein sitä niin auta armias. Koska minullahan ei voi olla kavereita naispuolisita ihmisistä, pelkästään vain panoja. Sick, dude...

Alkoi soimaan päässä yhtäkkiä Pauli Hanhiniemen Perunateatterin kappale nimeltään Vieraslista. Siinä on hyvä kappale, mutta kun toi saatanan musiikinosto-juttu netistä ei toimi tässä koneella (eli en osaa jotain asentaa), eikä löydy myöskään LimeWirellä, niin minkäs teet? Sanojakaan ei löydy netistä, niin en voi soitella edes kitaralla sitä. Perkele. Jos jollain on tuo biisi, niin haluan sen. Laita vaikka mailiin tuleen se! Kiitos! Tarjoan kahvit siitä hyvästä! Tai jos olet hyvännäköinen naisihminen, niin voin tarjota jotain muutakin;)

Pätkän muistan siitä, kertosäe meni jotenki näin:

"En kestäis katsella sun auvoas, en kestäis tyhjäpäistä sulhastas. Värjötellä varjossa, kaukana sun hehkusta. Oo kiltti, pyyhi pois mun nimi, pois mun nimi vieraslistalta..."

Menikö oikein? Noh, joka tapauksessa, aivan vitun hyvä biisi!!!