Se on taas long time no see.. Kuinka paljon voikaan lyhyessä ajassa tapahtua? Hän tuntuu olevan vaan muisto, tosin helvetin katkera sellainen, mutta muisto kuitenkin, eikä enää päällimmäinen ajatus. Olen tässä miettinyt juurikin tällaisia tykkäämis-juttuja ja sitä, etten pysty kenenkään ihastua tai rakastua. Jotenkin kukaan naispuolinen ihminen ei ole herättänyt mitään tunteita tai tuntemuksia hetken aikaan... Mutta kun olen aina ollut heikkona punapäihin, niin tässäpä seuraava tarina:

Aloittakaamme, siis. Joulunpyhät meni tässä oleskellessa. Kunnes saapui 30. joulukuuta. Mitäs silloin tapahtui? No ei oikeastaan mitään, paitsi että käytyäni Mallin luona kuuntelemassa hänen murheitaan, jatkoin matkaa kotia kohti, soitin vielä P:lle joka käski minun tulla käymään M:lla kahvilla. Se puhelu oli kyllä elämäni hienoin ja tyhmin vetoa. Menin sitten M:n luo ja siellä oli kaunein ikinä näkemäni olento, sellainen pieni, punatukkainen tyttö. Vau ja sukat pyörähti jaloissa. En ollut saada sanaa suusta koko kahvittelun aikana ja tunsin kun puna nousee kasvoille ku salaa vilkaisin tätä tyttöä. M pyysi minua tulemaan uudenvuoden bileisiin ja tarkoitukseni oli olla töissä sekä viimeinen kuin myös ensimmäinen päivä, mutta eipäs onnistunutkaan, pakkohan se oli sairaslomaa hakea, että pääsen samoihin bileisiin tämän Punatukkaisen Tytön kanssa.

No, lopulta pääsin bileisiin jotka olivat aivan loistavat, kiitos M, ja sain kuin sainkin Punatukkaisen Tytön kainalooni koko illaksi. Itseasissa tulipa hän vielä mukaani kun lähdin kotiin ja yö (päivä) meni jutellessa. Aivan käsittämätöntä, kuinka tässä mimmissä on kaikki kohdallaan! Se on kaunis, fiksu ja punatukkainen... Aijai jai, kyllä Larpake oli onnellinen. Mutta sittenhän saaapui taas arki ja itseasissa olin hyvin tietoinen tästä asiasta kun M:ltä kysyin tästä tytöstä. Punatukkainen Tyttö asuu ulkomailla. F.U.C.K. Jonka johdosta (ainakin toivon) ei hän ollut sitten ilmeisemmän kiinnostunut jatkamaan minkäänlaista yhteydenpitoa. Tai sanoi, mutta joo. Ja ei, en halua seurustella hänen kanssaan enkä myöskään ole menossa naimisiin enkä muuta, olisin vaan halunnut tutustuta ja pitää yhteyttä häneen. Koska hän on aivan saatanan mukava ja ihana ja sellainen ihminen jonka kanssa voi puhua koko yön, huomaamatta ajankulua. Ja siihen päälle, että tyttö on kaunis kuin mikä niin kling ja dong, se oli siinä. Pyysin häntä kahville, ja Punatukkainen Tyttö oli vähän että juu olis ihan kiva mutta ei. Onneksi Larpake ei tämän kamalan seurusteluputken ja kotista leikkimisen aikana ole kadottanut "charmiaan" ja sain tytön suostumaan yhdelle kahvikupposelle ennen lähtöään takaisin sinne hevon vitun perseeseen.

Voi mua hölmöä ja tyhmää! Kaikista maailman tytöistä TAAS ihastuin siihen, jonka kanssa ei voi olla minkäänlaista mahdollisuutta ja tuelvaisuutta tai edes mitään. Esimerkiksi Hän oli samanlainen. Luulin muka tosissaan, että minua melkein 10 vuotta vanhempi nainen, jolla on lapset ja kaikki, haluaisi olla kanssani monta monta vuotta eteenpäin?! Itse kun on nyt viime aikoina tajunnut, että tässä on elämä elettävänä, ei nyt oo aikaa jäädä tuleen makaamaan, vaikka nainen ja lapset ovat kuinka ihanaia tahansa. Itseasissa, tuntuu typerältä sanoa näin, mutta kaikessa kamalassa traagisuudessa ja sydänsuruissa :), Punatukkainen Tyttö oli parasta mitä voi sattua. Se viimeinen sysäsys ja potku perseelle, että hei, tällaisia tyttöjä on olemassa, että lopeta se Hänen perään vinkuminen. Ja ei, ei koko sydän ole särkynyt, enemmän vaan harmittaa, että näin kävi. Tosin itseppä tiesin, että se on menossa, mutta ei ollut tarkoitus kuitenkaan ihastua/rakastua/jotain siihen tyttöön. Damn.'

Ps. Hymyilyttää vaikkakin hitusen vituttaa...:)