Jolu meni mukavissamerkeissä, tosin isosiäni kuoli joulupäivänä aikasin. Noh, se oli helpotus kun hän kärsi kovista tuskista.

Mitäs mulle kuuluu muuta? Eipä oikein mitään. Olen ollut aika väsynyt. Tuntuu siltä, että kaikilla on joku suuri salaisuus ja mulle ei kerrota sitä. Jotenkin tuntuu, että olen paitsiossa koko ajan.

Mun rahat ja aika hupenee jonnekkin, en tiedä mihin. Mitään en ehdi tehdä ja olen ihan pa koko ajan.

Mä olen hirmu väsynyt. En oikein tiedä mitä mulle tapahtuu. Elämä valuu hukkaan sormien välistä. Päivä toisensa jälkeen kaikki menettää entistä enemmän merkityksensä.

Huomenna on uusi päivä. Ehkä myös parempi mieli.