Huolestuin eilen itsestäni. Huomasin, että olen muuttumassa samanlaiseksi kyyniseksi ja kylmäksi paskapääksi mitä joskus olin. Tosin, eipä tässä ole paljon vaihtoehtoja. Eilen Hän tuli kotiin, yksi minun kavereista soitti ja pyysi Häntä dokaamaan. Kävin tämän kaverin luona kahvilla, eikä kaverini puhunut mitään. Ei pyytänyt minua mukaan?! Miksiköhän minusta tuntuu, että selkäni takana vehkeillään jotain? Ei ole muuten kovin terveellistä suututtaa minua. Varsinkin ku tällä hetkellä millään ei tunnu olevan merkitystä. Perkele. Jotenkin tuntuu, että koko maailma on mua vastaan. Vengeance is mine, fuckers! Onneksi sentään A:n ja P:n voi luottaa.

Rekisteröidyin sinne kuuluisaan Facebookiin toissapäivänä. Olen sitä hakannut tässä pari päivää ja en käsitä millään tiedostamisen tasolla, mikä siinä on niin koukuttavaa. Mulla on 22 kaveria. Jee! Voisin tähän laittaa nimeni ja pyytää teitä kavereiksi, mutta taidanpa haluta säilyttää anonyymiyteni.

Nyt lähden ulos koiran kanssa, joten en jaksa kirjoitella enempää. Kuunnelkaa Sentenced nimiseltä yhtyeeltä kappale Vengeance Is Mine.